Jumala pitää lupauksensa Abrahamille

1. Moos. 15:1–6, 17:1–18:15, 21:1–7, 22:1–19

Taustatietoa ohjaajalle

Jumala osoitti uskollisuutensa Abrahamia kohtaan. Kaksi tapahtumaa – Iisakin syntymä ja Abrahamin koettelemus – ovat esikuvia siitä pelastuksesta, jonka Jumala valmisti pojassaan Jeesuksessa.

Jumala oli luvannut, että Abraham saisi oman perillisen, mutta vuodet kuluivat ja Abraham ja Saara vanhenivat. Kymmenen vuotta sen jälkeen, kun lupaus perillisestä oli annettu, Abraham alkoi toimia itse. Saaran suostumuksella Abraham sai pojan Hagarin, Saaran orjattaren kanssa (1. Moos. 16). Tämän jälkeen Jumala selvensi Abrahamille, että jälkeläinen tulee olemaan Saaran poika (1. Moos. 17:1–21). Tuolloin Jumala myös muutti Abramin nimen Abrahamiksi ja Sarain nimen Saaraksi.

Vuodet kuluivat ja ikääntyneillä Abrahamilla ja Saaralla on täytynyt olla vaikeuksia uskoa mahdottomalta tuntuvaa lupausta. Herra kuitenkin vahvisti Abrahamin uskoa antamalla lupauksen jälkeläisestä monta kertaa. Kun Iisak vihdoin syntyi, lupauksen antamisesta oli kulunut 25 vuotta. Se oli pitkä aika! Saaran ja Abrahamin nauru muuttui epäilyksestä iloksi. Iisakin nimi tarkoittaa “hän nauraa” (1. Moos.17:19). Iisakin syntymän myötä Abraham ei vain oppinut luottamaan Jumalan lupauksiin, vaan luottamaan myös siihen, että Jumala toteuttaa lupauksensa omalla tavallaan ja ajallaan. Iisakin syntymä todisti Jumalan uskollisuuden ihmisiä kohtaan: “Herra piti huolen Saarasta, kuten oli sanonut ja täytti antamansa lupauksen” (1. Moos. 21:1). Se oli myös yksi askel Jumalan suunnitelmassa pelastaa koko maailma: “sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille” 1. Moos.12:3.

Iisakin ollessa teini-ikäinen tai vanhempi Jumalalta tuli hirvittävä käsky: “Ota mukaasi ainoa poikasi Iisak, jota rakastat, lähde Morian maahan, ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle osoitan” (1. Moos 22:2). Morian maa oli paikka, johon Jerusalem ja temppeli rakennettiin myöhemmin. Tuohon aikaan ihmisuhrit olivat tavallisia kanaanilaisten keskuudessa, mutta halusiko Jumala todellakin, että Abraham uhraisi lupauksen lapsen, jota oli odotettu vuosikaudet. Abraham osoitti kuuliaisuutta Jumalan sanalle ja lähti raskain askelin Iisakin, polttopuiden ja tulen kanssa kohti Morian maata. Ratkaisevalla hetkellä Jumala tuli väliin osoittaen oinasta, joka oli takertunut sarvistaan pensaikkoon. Jumala löysi itselleen polttouhrin.

Inhimilliseltä kannalta katsottuna on vaikea ymmärtää Abrahamin koettelemuksen jumalallinen tarkoitus. Jumala halusi vahvistaa Abrahamin uskoa, mutta tärkein opetus on se, että tämä kertoo toisesta uhrista, missä Jumala ei tullut väliin. Oinas, joka uhrattiin Iisakin sijasta, näyttää meille todellisen Jumalan Karitsan, joka uhrattiin maailman puolesta. Jumala katsoi itselleen mieleisensä karitsan polttouhriksi Jeesuksessa Kristuksessa, kun hän kuoli meidän puolestamme ja edestämme Morian vuorella, Golgatan ristillä.

Opetus

Pyydä muutama vapaaehtoinen lapsi tekemään seuraava koe: Pane lapsi seisomaan selkä seinää vasten niin, että kantapäät ovat kiinni seinässä. Laita jokin tavara lapsen eteen lattialle ja pyydä lasta poimimaan tavara maasta muistuttaen, että kantapäiden on pysyttävä kiinni seinässä. Keskustele lasten kanssa, miten vaikeaa tai melkein mahdotonta on poimia tavara lattialta.

Tämän päivän opetuksessa Abrahamille annettiin tosi vaikea tehtävä. Hiljennytäänpä kuuntelemaan, mikä se vaikea tehtävä oli.

Abraham ja Saara olivat rukoilleet monta vuotta, että Jumala antaisi heille oman lapsen. Jumala oli luvannut, että he saavat pojan, mutta Abraham ja Saara olivat jo vanhoja (isoäidin ja isoisän ikäisiä), ja he ajattelivat, ettei lapsen saaminen ole enää mahdollista. Abraham sanoi Jumalalle: “Sinä olet antanut minulle paljon rikkauksia, mutta et omaa lasta. Minä olen vanha ja kuolen pian. Kuka minut sitten perii?” Jumala sanoi: “Älä pelkää Abraham, sinä saat oman pojan”. Jumala vei Abrahamin ulos ja näytti tähtitaivaan ja hiekanjyvät maassa ja lupasi, että Abrahamilla tulee olemaan niin paljon jälkeläisiä kuin taivaalla on tähtiä tai maassa hiekanjyväsiä. Jumala sanoi: “Sinusta tulee monien kansojen isä. Siksi sinun nimesi ei ole enää Abram vaan Abraham, ja sinun vaimosi ei ole enää Sarai vaan Saara.”

Edellisessä Abraham-opetuksessa kuulimme, kuinka Abraham sai kolme vierasta. Vieraat lupasivat, että vuoden kuluttua Saara saisi pojan. Saara oli teltassaan, kun hän kuuli vieraiden puhuvan, ja hän naurahti, sillä hän ei voinut uskoa, että hän vielä vanhoilla päivillään pystyisi synnyttämään vauvan. Kaikesta epäilyistä huolimatta seuraavana vuonna Abraham ja Saara saivat poikavauvan. Jumala piti huolen Saarasta ja täytti antamansa lupauksen. Abraham ja Saara olivat niin kiitollisia ja iloisia, että he taas nauroivat. Poikavauva sai nimekseen Iisak, mikä tarkoittaa “hän nauraa”. Vuodet kuluivat ja Iisak kasvoi. Abraham ja Saara opettivat hänelle Jumalasta ja Iisak oppi rukoilemaan. Hän osallistui isänsä ja äitinsä kanssa rukoushetkiin (jumalanpalveluksiin) alttareilla, jotka Abraham oli rakentanut saavuttuaan Kanaanin maahan.

Eräänä yönä, kun Iisak oli jo nuori mies, Jumala ilmestyi Abrahamille sanoen: “Ota poikasi Iisak ja mene Morian maahan ja uhraa hänet siellä”. Abraham oli kauhuissaan kuullessaan, mitä Jumala vaati häntä tekemään. Abraham oli kuitenkin tottunut tottelemaan Jumalaa. Ennen kuin aamu tuli, hän otti poikansa Iisakin, polttopuut ja tulen ja lähti kulkemaan kohti Morian vuorta. Matka kesti kolme päivää. Ne olivat Abrahamin elämän raskaimmat päivät. Kun he saapuivat vuorelle, Iisak kysyi: “Meillä on puita ja tuli, jotta voisimme uhrata Jumalalle, mutta missä on uhrikaritsa?” Abraham vastasi: “Jumala antaa meille karitsan polttouhriksi.”

Abraham rakensi alttarin ja latoi puut paikalleen. Sitten hän otti poikansa Iisakin ja pani hänet alttarille. Juuri silloin Jumala huusi: “Abraham, Abraham, älä koske poikaan, äläkä tee hänelle mitään. Nyt minä tiedän, että sinä pelkäät ja rakastat Jumalaa yli kaiken.” Kun Abraham oli päästänyt Iisakin vapaaksi, he näkivät lampaan. Abraham otti lampaan ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijaan.

Abrahamin kertomus muistuttaa meitä toisesta Isästä, joka uhrasi oman poikansa, mutta silloin ei kukaan huutanut: “Seis, älä tee sitä”. Silloin poika oli todella uhrikaritsa. Kuka oli se Isä? Hän oli Jumala itse, joka rakasti meitä niin paljon, ettei hän säästänyt omaa poikaansa, vaan antoi hänen kuolla meidän puolestamme. Kuka oli Poika? Hän oli Jeesus Kristus, joka kuoli ristillä ja kärsi rangaistuksen meidän puolestamme.

Abrahamille tärkeintä oli Jumala ja hänen sanansa totteleminen. Samalla tavalla Jumala haluaa, että Jeesus olisi elämämme tärkein asia. Me saamme kasvaa ja oppia tuntemaan ja luottamaan Jeesukseen. Jeesus auttaa meitä luottamaan Häneen yli kaiken muun. Hän vahvistaa uskoamme. Jeesus olkoon numero yksi meidän elämässämme.

Video-opetus koululaisille

Opetuksen ydin

Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. Hepr.11:1

Mitä sellaisia asioita on, joita et voi nähdä, mutta joista voit olla ihan varma? Anna lasten kertoa ideoitaan ja vastauksiaan. (Kristitty voi olla varma Jumalan rakkaudesta, anteeksiannosta ja avusta. Me voimme olla myös varmoja, että yhtenä päivänä olemme Jeesuksen kanssa taivaassa.)

Rukous

Rakas taivaallinen Isä,
Kiitos uskosta, jonka sinä olet antanut meille.
Vahvista uskoamme.
Auta meitä luottamaan sinuun silloinkin,
kun elämässä on vaikeita aikoja.
Kiitos, että sinä annoit meille parhaan lahjan, Jeesuksen.
Hänen nimessään me rukoilemme.
Aamen.

Laulut

Satatuhatta tähteä loistaa
Ken on luonut kukkasen

Keskustelukysymykset

Toiminta

Näytetään kuva tähtitaivaasta, mikä havainnollistaa Abrahamin suvun suuruutta.
Anna lapsille paperi, johon on piirretty numero yksi. Pyydä lapsia kirjoittamaan tai piirtämään numeron ympärille ihmisiä ja asioita, jotka ovat heille tärkeitä.

Kysy lapsilta, antavatko nämä asiat/tavarat/ihmiset heille iloa. Entä silloin, kun on oikein vaikeaa elämässä? (Jotkut tavarat rikkoutuvat tai kuluvat puhki. Joihinkin asioihin kyllästymme tai kasvamme niin, etteivät ne enää kiinnosta meitä. Joskus petymme ihmisiin tai he pettyvät meihin. Tavarat ja ihmiset eivät voi varjella meitä elämän vaikeuksissa.)

Jumala haluaa olla meidän elämässämme numero ykkönen. Tee ykkösestä risti piirtämällä vaakasuora viiva ykkösen yli. Risti muistuttaa meitä, keneen me voimme aina ja joka hetki luottaa, ja kuka on meidän apumme vaikeina elämämme hetkinä. Risti muistuttaa Jeesuksesta, joka vahvistaa uskoamme niin, että luotamme häneen jokaisena elämämme päivänä.

Tee tähtitehtävä
Liite 1

Askartelu

Tähtitaivas

Aiheesta tehty palapeli, jonka palat piilotettu. Lapset etsivät palat ja kokoavat palapeliin. Vastaavasti voi tehdä kahden palan palapelejä. Lapsille jaetaan palapelin toinen puolisko ja he etsivät siihen sopivan parin toiselta lapselta.

Maarit Otto