Leikki on lapsen työtä ja luonnollista lapselle, siksi leikki on mielekästä myös lapsiryhmän kokoontumisessa. Leikin avulla lapsi saa tutustua itseensä, toisiin lapsiin ja toimintaympäristöön. Leikin avulla puretaan energiaa, kasvatetaan yhteishenkeä, opitaan toimimaan ryhmässä sekä toimimaan sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Leikin avulla voi myös vahvistaa ja syventää opittua asiaa.
Hyvässä ja onnistuneessa leikissä kaikilla on hauskaa ja jokainen saa olla mukana omien taitojensa mukaan. Hyvä leikki on ikäryhmälle sopiva ja siinä on huomioitu oikein osallistujien tietoja taitomäärä. Hyvän leikin tunnistaa myös siitä, että turvallisuus säilyy alusta loppuun ja leikkiessä saadaan onnistumisen kokemuksia ja itseluottamusta. Hyvä leikki opettaa myös häviämään ja kestämään tappion.
Kun ohjaaja valitsee sopivaa leikkiä omalle lapsiryhmälleen, kannattaa hänen valita leikki, joka sopii parhaiten kokonaisuuteen ja teemaan. Myös lapsiryhmän taidot, tila ja ajankohta on otettava huomioon. Ohjaajan kannattaa miettiä, millainen leikki sopii juuri siihen hetkeen. Tutustumis-, vuorovaikutus- ja nimileikkien avulla lapsiryhmä tutustuu toisiinsa. Leikkien on tarkoitus rentouttaa sekä kohottaa tunnelmaa ja vahvistaa ryhmän yhteishenkeä. Mielikuvitusleikeissä saa puolestaan hullutella ja lapsille annetaan tilaa vapaaseen keksimiseen ja muunteluun. Mielikuvitusleikeissä ei voi leikkiä väärin. Erilaiset roolileikit ovat hyviä mielikuvitusleikkejä.
Hoksaamisleikit kehittävät leikkijän huomiokykyä ja tarkkuutta, ovat hauskoja eivätkä vaadi tilaa. Liikuntaleikeissä lapset saavat purkaa energiaa ja samalla erilaiset urheilutaidot kehittyvät. Ulkoleikit ovat usein sääntöleikkejä, ja leikkien avulla lapsi oppii toimimaan yhteisten sääntöjen mukaan. Ulkoleikeissä lapsi saa sosiaalista kanssakäymistä toisten leikkijöiden kanssa. Ulkoleikkeihin tarvitaan useimmiten paljon tilaa.
Riehumisleikeissä saa hullutella ja meluta. Lapset saavat riehua turvallisissa olosuhteissa ja valvottuna, ja näin purkaa liikaa energiaa. Rauhoittavat leikit puolestaan vaativat keskittymistä ja lisäävät leikkijöiden välistä turvallisuutta. Rauhoittavissa leikeissä kuunnellaan toisia ja parannetaan itsetuntemusta. Näitä leikkejä voidaan leikkiä ryhmähetken lopuksi tai kun siirrytään uuteen aiheeseen.
Ohjaajan kannattaa opetella leikin säännöt hyvin etukäteen, ennen kuin hän alkaa ohjata leikkiä. Ohjaajan täytyy tietää itse varmasti, kuinka leikki etenee. Leikin ohjaamista voi ja kannattaa harjoitella etukäteen. Leikkiin tarvittavat välineet on hoidettava hyvissä ajoin leikkitilaan. Leikkijöille selitetään leikin ohjeet ja säännöt tarkasti ja myös varmistetaan, että ohjeet on ymmärretty. Leikki kannattaa lopettaa, kun kaikilla on vielä hauskaa.
Liisi Portin