Kartat ja aikajanat lasten raamattuopetuksessa

 

Sadut alkavat usein: ”Olipa kerran kaukaisessa maassa…” Jotta lapselle ei synny vaikutelmaa, että raamatunkertomuksetkin olisivat satuja, keksittyjä tarinoita, on hyvä kertoa, milloin ja missä ne tapahtuivat. Tässä kartat ja aikajanat toimivat hyvinä apuvälineinä etenkin kouluikäisille. Lapsille jotka eivät vielä hahmota karttaa, ei tietysti kannata käyttää sitä.

AIKAJANA

Kuvitettu aikajana auttaa lasta hahmottamaan, mihin aikaan käsiteltävä Raamatun kertomus sijoittuu ja miten eri tapahtumat ajoittuvat suhteessa toisiinsa. Aikajanalta on hyvä löytyä ainakin pelastushistorian päätapahtumat (luominen, syntiinlankeemus, sovitus ja mahdollisesti myös lähetys ja Jeesuksen paluu).

Aikajanalta voi myös näyttää tai sinne voi merkitä, mitä aikaa me elämme. Se viestittää lapselle, että hänelläkin on paikkansa Jumalan suuressa suunnitelmassa.

Raamattuopetuksen havainnollistamisessa pelkistetty aikajana on selkein. Pelkistetyimmillään aikajanassa on vain pelastushistorian pääkohdat ja käsiteltävän Raamatun kohdan tapahtumat tai henkilöt. Käytettäessä valmista aikajanaa, jossa on runsaasti henkilöitä ja vuosilukuja, kannattaa erikseen näyttää sieltä käsiteltävän aiheen kannalta oleellisimmat kohdat. Toisaalta runsaasti tietoa sisältävä (ja mielenkiintoisesti kuvitettu) aikajana saattaa innostaa lasta itsenäisesti tutkimaan sitä tarkemmin.

Aikajanoissa, kuten kaikessa lapsille havainnollistamisessa, kuvat ovat tärkeitä. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämmässä roolissa kuvat ovat. Hyvin pienetkin lapset hahmottavat tapahtumajärjestyksen: mitä tapahtui ensin, mitä sen jälkeen. Näin pienelle lapsellekin voi halutessa kertoa esim. kuvia järjestykseen laittamalla pelastushistorian päätapahtumista. Lukutaitoisille lapsille kannattaa kuvien lisäksi aikajanaan laittaa myös tärkeimpiä sanoja ja vuosilukuja (tuhannen tai sadan vuoden tarkkuudella). On kuitenkin hyvä huomioida, että pienelle koululaiselle voivat vuosiluvut, jotka sijoittuvat aikaan ennen ajanlaskun alkua, olla hankalia ymmärtää. Tällöin kannattaakin kertoa, kuinka monta vuotta käsiteltävästä tapahtumasta on suunnilleen aikaa.

KARTTA

Kartta auttaa lasta ymmärtämään, että Raamatussa kerrotut tapahtumat ovat tapahtuneet oikeasti, vielä nykyäänkin kartasta löytyvissä paikoissa. Jotta lapsi pystyy hahmottamaan esim. raamatunajan Israelia kuvaavaa karttaa, on hyvä katsoa ensin sellaista karttaa, jossa näkyy tuon paikan lisäksi myös Suomi. Ohjaaja voi aluksi näyttää tai pyytää jotakuta lapsista näyttämään, missä kartalla on Suomi, ja sen jälkeen etsitään kartalta käsiteltävän raamatunkertomuksen tapahtumapaikka (esim. Israel). Tämän jälkeen voidaan siirtyä katsomaan tarkempaa karttaa esim. raamatunajan Israelista.

Kartan on hyvä olla selkeä, helpointa on, jos kartassa on vain oleelliset tekstit, mutta aivan tavallistakin karttaa voi hyvin käyttää. Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä pelkistetympi kartan kannattaa olla – tai ehkä riittää, että katsotaan vain suuresta kartasta Suomi ja raamatunkertomuksen tapahtumapaikka (esim. Israel).

Hyvää taustatietoa ohjaajalle raamattuopetuksen valmisteluun löytyy:
Sleyn aikajana
Sleyn aikakartta

Sari Paavola