Joosef myydään orjaksi

1. Moos. 37

Taustatietoa ohjaajalle

Joosefin elämässä unilla on poikkeuksellisen suuri merkitys verrattuna muihin patriarkkoihin, kuten Aabrahamiin, Iisakiin ja Jaakobiin. Joosefin näkemät unet olivat aikansa ajattelun kannalta hätkähdyttäviä: niiden mukaan nuorempi veli nousisi vanhempien veljiensä yläpuolelle. Tämä oli ristiriidassa sen ajan perinteisen järjestyksen kanssa, jossa vanhemmilla veljillä oli suurempi asema.

Joosef oli kahdestatoista veljeksestä toiseksi nuorin (Benjamin oli nuorin), mutta hänen unensa ennakoivat, että hänellä olisi tulevaisuudessa erityinen tehtävä Jumalan suunnitelmassa. Unet olivat profeetallisia: Jumala paljasti niiden kautta jotakin tulevasta.

Joosef kertoi unensa avoimesti veljilleen ja vanhemmilleen. Tässä näkyy hänen nuoruutensa ja keskeneräisyytensä. Hän ei ehkä ymmärtänyt, miltä hänen puheensa kuulosti veljistä. He saattoivat kokea sen rehentelynä. Joosef oli myös aiemmin kertonut isälleen veljiensä tekemisistä (1. Moos. 37:2), mikä ei varmasti helpottanut veljesten välejä.

Raamattu ei kuvaa Joosefia täydellisenä sankarina. Hänkin oli keskeneräinen ihminen. Silti Jumala käytti häntä omien suunnitelmiensa toteuttamiseen. Veljien kateus muuttui vihaksi. He toimivat väärin myydessään Joosefin orjaksi. Vaikka he eivät lopulta tappaneet häntä, he luovuttivat hänet täysin tuntemattomaan kohtaloon. He eivät voineet tietää, selviäisikö Joosef hengissä. Myöhemmin veljet itse tunnustavat syyllisyytensä (1. Moos. 42:21–22).

Tässä kertomuksessa näkyy yksi Raamatun tärkeä teema: ihmiset tekevät pahaa, mutta Jumala voi kääntää vaikeatkin tilanteet osaksi hyvää suunnitelmaansa. Tämä tulee näkyviin erityisesti Joosef-kertomuksen myöhemmissä vaiheissa.

Opetus 3-6 -vuotiaille

Kanaanin maassa asui Jaakob, jolla oli kaksitoista poikaa. Yksi heistä oli Joosef. Isä rakasti Joosefia erityisen paljon ja antoi hänelle hienon, värikkään viitan. Tämä teki veljet kateellisiksi. Joosef näki myös erikoisia unia. Niissä hänen veljensä näyttivät kumartavan häntä. Kun Joosef kertoi unistaan, veljet suuttuivat entistä enemmän.

Eräänä päivänä veljet olivat kaukana paimentamassa lampaita. Isä lähetti Joosefin katsomaan, miten he voivat. Kun veljet näkivät Joosefin tulevan, he päättivät tehdä hänelle pahaa. He ottivat hänen viittansa pois ja heittivät hänet syvään, kuivaan kaivoon. Sitten paikalle tuli kauppiaita matkalla Egyptiin. Veljet myivät Joosefin kauppiaille, ja nämä veivät hänet mukanaan Egyptiin. Kun veljet palasivat kotiin, he näyttivät isälle Joosefin viitan. He eivät kertoneet isälle totuutta. Isä tuli hyvin surulliseksi, koska hän luuli menettäneensä Joosefin.

Veljet olivat tehneet väärin. Joskus mekin teemme väärin tai olemme toisillemme ilkeitä. Mutta Jumala ei ollut unohtanut Joosefia. Vaikka Joosef oli kaukana kotoa ja varmasti surullinen, Jumala piti hänestä huolta. Jumalalla oli Joosefia varten hyvä suunnitelma. Siitä kuulemme lisää ensi kerralla.

Opetus koululaisille

Kanaanin maassa asui Jaakob, jolla oli kaksitoista poikaa. Yksi heistä oli Joosef. Isä rakasti Joosefia erityisen paljon ja antoi hänelle hienon, värikkään viitan.

Eräänä yönä Joosef näki erikoisen unen. Hän oli veljiensä kanssa pellolla sitomassa viljaa lyhteiksi. Yhtäkkiä Joosefin lyhde jäi pystyyn, ja veljien lyhteet kumartuivat sen eteen. Kun Joosef kertoi unensa veljilleen, he suuttuivat. ”Luuletko sinä olevasi meitä tärkeämpi?” he kysyivät.

Myöhemmin Joosef näki toisen unen. Siinä aurinko, kuu ja yksitoista tähteä kumartuivat hänen eteensä. Kun hän kertoi tämänkin unen, veljet suuttuivat entistä enemmän. Isäkin ihmetteli, mitä unet oikein tarkoittivat. Veljien kateus kasvoi päivä päivältä.

Eräänä päivänä veljet olivat kaukana paimentamassa lampaita. Isä Jaakob lähetti Joosefin katsomaan, miten he voivat, ja viemään heille eväitä. Pitkän matkan jälkeen Joosef löysi veljensä.

Kun veljet näkivät Joosefin saapuvan, he alkoivat suunnitella pahaa. ”Tuolta tulee taas se unennäkijä”, he sanoivat. Kateuksissaan veljet ottivat hänen hienon viittansa pois ja heittivät Joosefin kuivaan kaivoon.

Silloin paikalle osui kauppiaita, jotka olivat matkalla Egyptiin. Veljet saivat uuden ajatuksen. ”Myydään Joosef kauppiaille”, he päättivät. Niin he vetivät Joosefin ylös kaivosta ja myivät hänet kahdestakymmenestä hopearahasta. Kauppiaat veivät Joosefin mukanaan Egyptiin.

Sitten veljet tahrasivat Joosefin viitan eläimen verellä ja veivät sen isälleen.
”Löysimme tämän”, he sanoivat. ”Onko tämä Joosefin viitta?” Kun Jaakob näki viitan, hän luuli Joosefin kuolleen. Hän tuli hyvin surulliseksi.

Veljet olivat tehneet väärin. Kateus oli saanut heidät kohtelemaan veljeään julmasti. Mutta vaikka ihmiset toimivat väärin, Jumala ei ollut unohtanut Joosefia. Joosef oli nyt kaukana kotoa, mutta Jumalalla oli hänen elämäänsä varten suunnitelma, jota kukaan ei vielä osannut nähdä.

Opetuksen ydin

Jumala haluaa, että olemme toisillemme ystävällisiä emmekä ole kateellisia.

Rukous

Rakas taivaallinen Isä,
Kiitos perheestä, ystävistä ja kaikesta hyvästä, mitä annat meille.
Auta meitä silloin, kun olemme kateellisia tai vihaisia.
Anna meille voimaa pyytää anteeksi ja antaa anteeksi.
Kiitos, että olet kanssamme myös vaikeina päivinä.
Aamen.

Laulut

Pyhiinvaeltajan laulu, Pikkukannel 21
Kiitos perheestä, Pikkukannel 25
Hyvä Jumala, kiitän kodista, Pikkukannel 26

Havainnollistaminen

Eletään opetus draamallisesti läpi. Ohjaaja on kertojan ja Jaakob-isän roolissa. Kaikki lapset ovat hänen poikiaan. Yksi saa olla Joosef, jolle isä pukee alussa kirjavan tai värikkään vaatekappaleen tai kankaanpalan lapsen harteille. Ohjaaja opastaa kertomuksen edetessä lapsia eläytymään veljien asemaan. Pohditaan tapahtuvaa Joosefin ja hänen veljiensä näkökulmista.

Keskustelukysymykset

Miten Jaakob kohteli poikiaan?
Miksi Joosefin veljet vihasivat häntä?
Olisivatko veljet voineet jutella isänsä ja Joosefin kanssa ja kertoa oman mielipiteensä asiasta sen sijaan, että alkoivat kadehtia ja vihata veljeään?
Onko sinun tehnyt mieli jonkun toisen lelua? Tunteen sanoittaminen: tämä on kateutta.
Millaisesta asiasta olet joskus ollut kateellinen sisaruksillesi tai kavereillesi?
Miltä kadehtiminen tuntuu?
Mitä kateudelle voi tehdä?
Mitä tämä kertomus paljastaa meille Joosefin luonteesta? (Hän ei pitänyt unia omana tietonaan ja hän lähti erämaahan yksin kymmenien kilometrien pituiselle matkalle).
Miltähän Joosefista tuntui, kun veljet heittivät hänet kaivoon?

Kertomus jatkuu seuraavilla kerroilla ja se päättyy anteeksiantamukseen. Kaikki me olemme syyllisiä. Jumala antaa anteeksi meille.

Toiminta

Kolikot kaivoon -leikki

Ohjaaja varaa tilaan ämpärin, joka on täytetty lähes täydeksi vedellä. Ämpärin pohjalle laitetaan lasipurkki. Lapset koettavat vuorollaan heittää kolikoita ”kaivossa” olevaan lasipurkkiin. Kolikkojen määrä olisi hyvä olla 20 eli se summa, jonka kauppiaat maksoivat Joosefin veljille hänestä. Esim. viisi lasta heittää kukin neljä kolikkoa = 20 kolikkoa. Heittokierroksia voi olla useita. Ohjaaja tarkkailee lasten kommentteja heittojen onnistumisesta. Hän itse kannustaa, kehuu ja kommentoi tasavertaisesti.

Joosefin viitta

Lapset saavat maalata valkoisesta kankaasta tehnyt viitan tai koristella Joosef-hahmon puvun.

Taustatietoa ohjaajalle: Ari Norro
Opetus ja toiminta: Saija Simanainen
Havainnollistaminen ja keskustelukysymykset: Sleyn pyhäkoulunopettajat